”Älä pelkää, mä suojelen sua!”
Jos Dáriusz olisi ihmislapsi, se olisi se kiltti poika, jolla on siististi leikattu otsatukka ja joka kevätjuhlassa pokkaisi hymypatsaan. Laidunelämä on sujunut mallikelpoisesti, ja Dáriusz on selvästi ottanut ”valtakunnan sovittelijan” roolin.
En ole ikinä nähnyt, että se pomottaisi tai ärhentelisi muille – vaikkakin pitää puolensa, jos joku yrittää pomottaa sitä. Sen sijaan, se tarkkailee jatkuvasti, etteivät muutkaan ärhentele ja että ketään ei kiusata. Jos laitumella on syntymässä ns tilanne, se menee kirjaimellisesti väliin, ja ajaa nahistelijat eri suuntiin.
Huh! Luulin jo, etten enää ikinä näkisi vihreätä ruohoa!
Kun Dáriusz on aika korkea (173 cm säkä), sillä on todella pitkä kaula, niin se näyttää kieltämättä vähän kirahvilta, kun se tähystää, että kaikki on kunnossa laumassa.
Dáriuksen erityissuojelusta nauttii suomenhevosruuna, joka on sen ensimmäinen tarhakaveri Suomessa. Siitä on selvästi tullut tärkeä kaveri, jota kyllä pitääkin vähän katsoa perään – se kun ei aina ymmärrä omaa parastaan.
Kertaakaan Dáriuszta ei ole ollut vaikea saada kiinni, ei edes ensimmäisen laidunpäivän jälkeen, vaan se lähtee aina kiltisti mukaan. Ötököitä se tuntuu sietävän suhteellisen hyvin, eikä ole tarvinnut mitään ötökkäloimia eikä erityismyrkytyksiä. Ötökkämyrkkyä käytänkin lähinnä vain maastoon lähtiessä.
Madjaarien mailta 