Uusi tuttavuus

Minulla on uusi tuttava – kisajännitys! Ensimmäistä yhteistä starttia Dáriuksen kanssa en juuri jännittänyt. Kyseessä oli kuitenkin pienet harjoituskisat oman tallin tutussa maneesissa tutussa porukassa ja hevolle tutussa lajissa (esteet).

Nyt siis kalenterissa on ensimmäinen koulustartti ikinä. Näin jo painajaista, että sain tulokseksi 43 %.

Dáriusz pääsee naapurikunnan puolelle debytoimaan ensi sunnuntaina. Matkaseurana pussauskopissa on ihana Papu, eli yksin ei tarvitse lähteä kisapaikalle.

Olin jo ilmoittautunut Helppoon C:hen, mutta viime torstain valmennuksessa valmentaja (Sanna Törnroth) sai ympäripuhuttua Helppoon B:hen. Ohjelmana on K.N.Special, mikä kyllä vaikuttikin mukavalta ja loogisesti etenevältä ohjelmalta. Ja ihme kyllä opin sen käytännössä yhdellä vilkaisulla. Ainoa hankaluus on ohjelman lopussa tuleva laukka – käynti -siirtymä, kun laukkalävistäjältä uralle tultaessa pitäisi siirtyä kauniisti käyntiin. Dáriusz tarjoaa laukanvaihtoa joko uralle tultaessa tai jo ennen sitä… Ihan kävi sääliksi toista, kun se ylpeänä esitti, että hänpä osaa tämän laukanvaihtohomman, kun olemme treenanneet laukanvaihtoa juuri näin, että se vaihtuu lävistäjän jälkeen uralle tultaesssa. Ja nyt se sitten ei kelpaakaan!

Jos vain saan Dáriuksen verkattua pehmeäksi, niin radan suorittamisessa ei pitäisi tulla suurempia ongelmia. Silloin kun se on hyvä, se on todella hyvä ja kuuliainen, ja silloin kun se jännittää, mikään ei suju. Voin vain kuvitella, mitä sen mielessä liikkuu, kun se saapuu kisapaikalle, näkee paljon vieraita hevosia, äänimaisemana on kuulutuksia ja vaimeaa musiikkia – ja sitten niitä esteitä ei näykään missään!

Eli eniten itseäni jänskättää, miten Dáriusz reagoi uuteen tilanteeseen, ja innostuuko se hyppäämään kouluaitojen yli. Tai pelottaako kukkatötteröt ja tuomarikoppi. Tavoitteena on hyväksytty suoritus rennolla hevosella. Huomenna on ensimmäinen ja viimeinen ratatreeni valmennustunnilla. Torstaina tulee vielä raspaaja, ja Dáriuksen suu vähintään tarkistetaan. Ei voi sitten sitäkään selitystä käyttää, että ”se meni huonosti kun hampaat olivat raspauksen tarpeessa😉

This entry was posted in hevoset, kilpaileminen and tagged . Bookmark the permalink.

11 vastausta artikkeliin: Uusi tuttavuus

  1. ulla sanoo:

    Hienosti se menee! Onnee kisoihin🙂

  2. tarukuu sanoo:

    Kuninkuusravilähetyksessä joskus esiteltiin Apassin taustajoukkoja ja kysyttiin heidän vinkkinsä viimeistelyyn. Ohje oli: ”Taputellaan ja ajetaan hölkkää.” Itse jännitän kisoja niin paljon, että joka kerta mietin, kannattaako homma ollenkaan. Raviäijien vinkillä kisajännitys pysyy edes jotenkin kuosissa. Apassi muuten juoksi kuninkaaksi sinä vuonna.

    • ferrugo sanoo:

      Toi voi olla hyvä filosofia, että edellisenä päivän vaan ratsastaa hevosen rennoksi ja korkeintana tarkistelee rataa paperista (tai esim tekee alkukäynnit ohjelman mukaisesti). Paljon on kiinni sekä hevosen että ratsastajan henkisestä tilasta, pitää vain ajatella, että ”tää on kivaa, siksi me täällä ollaan”, ilman ryppyotsaista menestymisen pakkoa. Tosin pakko myöntää, että esteiden puolella hämmästyin sekä omasta että hevoseni ”taistelijan vietistä” ja yllättävästä voimakkaasta mielentilasta lähteä radalle voittamaan😉

  3. Maija sanoo:

    Kyllä se sujuu, muistat ratsastaa ennen omaa vuoroa sen tuomarin ohitse joka suunnasta😉 Ja ei se Papukaan ekalla kerralla hyppinyt kouluaitojen yli vaikka pelkäsin sitä kanssa. Ja mitä tohon siirtymiseen tulee, tee se ravin kautta käyntiin. Harjoittelet vähentämään niitä raviaskeleita siinä laukan ja käynnin välissä ni sujuu hyvin🙂 Ei mekään sitä olla ikinä onnistuttu menemään suoraan laukka-käynti😀

    • ferrugo sanoo:

      Kiitos vinkeistä! Toi on tosi lohdullista jos se kohta ei ole teiltäkään sujunut😉 D kyllä on osannut laukka-käynti -siirtymän muutaman kerran vahingossa ihan hienosti suoralla uralla, mutta diagonaalilta tullessa se on niin tottunut joko vaihtamaan laukan tai siirtymään uralla raviin, että saattaa olla turvallisinta esittää siistihkö laukka – ravi -siirtymän kautta käyntiin kuin yrittää rysäyttää väkisin käyntiin niin että peräänanto ainakin taatusti katoaa…

      • Maija sanoo:

        Jep, meilläkin voidaan tehdä siirtyminen laukka-käynti mutta se on usein aika rumannäköistä …😀

        • ferrugo sanoo:

          Mun pitäisi treenata aivan kaikkia siirtymisiä… ”Hyviä pätkiä” kyllä on, mutta ne pitäisi saada ne pätkät nätisti yhteen.

  4. Laura sanoo:

    Hyvin se tulee menemään, verryttelyssä pyrit pääsemään ratastamaan aitojen viertä niin nopeasti nuo yleensä ymmärtää, että tarkoitus on sipsuttaa vieressä, ei ylittää.

    • ferrugo sanoo:

      Kiitos vinkistä, verrytellään aitojen viertä😉 Ja luotetaan siihen, että kun ratsastaja on rauhallinen, hevonenkin on.

  5. K.N on kiva ohjelma, siinä tapahtuu paljon ja vauhdilla! Onnea matkaan! Älä unohda tehdä volttia, se kuulemma unohtuu useimmiten, sanoi eräs tuomari.🙂

    • ferrugo sanoo:

      Kiitos🙂 Todella kivalta ohjelmalta se tosiaan vaikuttaa, vain laukka – käynti -siirtymä on haaste. Ja jos hevonen on yhtä hyvin avuilla mitä se parhaimmillaan on, ei edes se ole ongelma. Voltit tulee aika loogisesti aina lävistäjien suunnanvaihtojen jälkeen, toivottavasti muistan ne!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s