Kaikki üheskoos!

Tiiviisti kaverin kyljessä. Varatyttöystävä oli Dáriuksen matkaseurana Unkarin kodista asti, ja se jatkoi tänään iltapäivällä omistajalleen kohti Keski-Suomea. Pahoittelen kuvan heikkoa laatua – sää oli kehno…

Madjaarien maat ovat jääneet taakse, ja bloggaaja palannut Suomeen tiistaina. Lauman viimeinen jäsen – Dáriusz-hevonen – saapui viime yönä hieman ennen yhtä uuteen kotitalliinsa.

Päällimmäinen tunne on tällä hetkellä väsymys: takana on tuhansia ajokilometrejä kuuden Euroopan maan halki, kaksi yötä laivassa, joissa kummassakaan en tietenkään juuri silmiäni ummistanut. Sen jälkeen melko maanista tavaroiden purkamista: minä se vain en alkuun päästyäni osaa lopettaa, kun jos vielä purkaisi tuon yhden laatikon. Ja vielä yhden. Ja räjäyttäisi vielä tyhjiä pahvilaatikoita ja raapottaisi ne roskakatokseen.

Ja kuten sanottu, viime yöhön asti piti vielä jännittää, saapuuko hevonen Suomeen nelijalkaisena ja muutenkin ehjänä. Ja saapuihan se, viime hetken sähläämisestä huolimatta. Unkari on sen tyypin maa, jossa mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy, ja niin järjestyi hevosenkin tulo moitteettomasti. Kuljetussuojat, loimet ja riimut olivat menneet sekaisin kaverihepan kanssa, mutta eipä tuosta nyt näyttänyt haittaa olevan. Mitä nyt pienemmän kaverin fleece-loimi oli Dáriukselle melko ”tyköistuva”.

Niillä paljon manaamillani verikokeilla muuten testatiin räkätauti ja näivetystauti. Suomalainen eläinlääkäri, joka tänään kävi tunnistamassa, tiesi, että Unkari kyseiset kokeet ottaa, vaikkei näistä papereista kukaan ole Suomessa kiinnostunut. Mutta ei pitänyt vallan pöhkönä, että testaavat, sillä Kaakkois- ja Etelä-Euroopassa on oikeasti paljon vakavia hevostauteja.

Hevosten lähtöpäivänä Unkarissa oli ollut aste pakkasta ja satanut lunta – täällä sen sijaan lämpötila on hiponut kymmentä ja vettä sataa. Ei siis ihan hirveä kulttuurishokki hevoselle tulla uuteen maahan.

Kertoilen lisää kuulumisiamme, jahka jaksan. Jo parin päivän aikana on ollut hämmentävää huomata, miten on itse muuttunut joissain asioissa ”unkarilaiseksi” (apua), ja miten jotkut asiat ovat ehtineet muuttua Suomessa. Mutta niistä siis lisää myöhemmin!

This entry was posted in arki, hevoset, matkustaminen, Suomi. Bookmark the permalink.

8 vastausta artikkeliin: Kaikki üheskoos!

  1. Amalia sanoo:

    Tervetuloa koko poppoolle! Tosi mielenkiintoista seurata teidän asettumista Suomeen.

    • ferrugo sanoo:

      Kiitos! Kotiutuminen on jo päässyt hyvään vauhtiin, ja bloggaaminenkin varmaan aktivoituu, jahka saan lepäiltyä ja hoidettua asioita ja nukuttua univelkoja pois🙂

  2. Tervetuloa Suomeen! Ihan kuin hevoset olisivat tuotssa kuvassa pukeutuneet yhteen loimeen.🙂

  3. Vulqan sanoo:

    Mitä kautta kuljitte lopulta? Tulitteko Baltian läpi?

    • ferrugo sanoo:

      Hevonen tuli Baltian kautta ja laivalla Tallinnasta Helsinkiin, mutta minä kissoineni ajoin Tsekin ja Saksan läpi Travemündeen, sieltä laivalla Malmöhön ja seuraavana iltana Tukholmasta Turkuun.

  4. keksi sanoo:

    Jestas, katsoin että hevonen on matkan varrella muuttunut kaksipäiseksi.😀

    Täälläkin odotellaan mielenkiinnolla postausta Suomi-kulttuurishokista, niin hevosen kuin emännänkin.

    • ferrugo sanoo:

      😉 Hevonen ainakin tuntuu sopeutuneen tosi hienosti! Ehkä jopa paremmin kuin paluumuuttajaemäntänsä😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s