Sukututkimuksia

Dáriuszin isä, "Sarkcsillag" ("Pohjantähti")

Dáriusz on yllättävän tavallinen hevosen nimi Unkarissa. Nykyisellä tallilla on peräti kaksi muutakin samannimistä. (Omani harmiksi niillä kahdella muulla on miehisyys tallella, miten nöyryyttävää!)

On ollut mukava huomata, että useimmilla unkarilaisilla hevosilla on unkarin kielinen nimi. Tyypillisiä hevosen nimiä ovat esimerkiksi Csillag (”Tähti”), Kedves (”Kiva”), Okos (”Fiksu”), Szellő (”Tuuli”), Tündér (”Keiju”). Dáriuszin isä on Sarkcsillag eli ”Pohjantähti”

Dáriuszista käytetään suomeksi nimeä Dareios, joka oli upporikas muinainen Persian kuningas. Unkarin kielessä on sanonta ”Kaikki Dareioksen rikkaudetkaan eivät saisi minua sitä tekemään.” En nyt juuri muista miten se meni unkariksi 😉

Arabiori Darley Arabian DB tuotiin Syyriasta Englantiin vuonna 1704, noin 4-vuotiaana.

Ja kyllähän Dáriuszilla ihan kelpo sukupuu on, jos nyt ei ihan kuninkaallinen sentään. Isälinjan kaukaisin ori on kuuluisa arabi ”Darley Arabian”, yksi kolmesta keskeisestä kantaorista, joiden jälkeläisiä useimmat tämän päivän urheiluhevosista ovat. (Ne muut ovat Byrley Turk ja Gondolphin Barb.)

Vaikka hevosenpito on Unkarissa paikoitellen vähän sinne päin, hevosia kyllä arvostetaan ja nimekkäät oriit tunnetaan. Esimerkiksi minulta kysytään melkein aina ensimmäiseksi, mikä ori on hevoseni isä, sitten ehkä tiedustellaan emän puoleista sukua ja keskustellaan läpi holsteinilais- ja täysverilinjat unkarilaisessa hevosjalostuksessa. Ihan viimeiseksi kysytään, jos kysytään, että mistäs rouva on itse kotoisin, ”kuka sie oot, mistä sie tuut ja kenen tyttöi…”

Kaikilla tuntuu olevan jokin tarina Sarkcsillagista – miten hienosti kiinnittynyt pitkä, upea häntä sillä oli, kuinka kovasti se pukitteli, ja miten helposti se sai karistettua ratsastajan selästään. Dáriusz ei ole perinyt sen paremmin hienoja jouhia kuin pukittelutaipumustakaan. Jälkimmäisestä olen toki hyvin onnellinen.

Holsteinilaisori Aldato tuotiin Unkariin vuonna 1973

Ori Sarkcsillag oli suunnitelmallisen unkarilaisen hevosjalostuksen tulos. 1960- ja 70-luvulla Unkariin tuotiin (Länsi-)Saksasta muutamia holsteinilais- ja hannoverilaisoreja, ja tavoitteena oli kestävä ja monikäyttöinen urheiluhevonen, joka olisi kuitenkin tyypiltään saksalaisrotuja selvästi kevyempi: Unkarin urheiluhevonen, Magyar sportló.

Vaikutusvaltaisin näistä ”Unkarin holsteinereista” oli Aldato, joka esiintyy lähes jokaisen Magyar sportló:n sukutaulussa – se on Dáriuszin isänemänisä. On muuten varmasti mennyt melkoinen siivu kommunistisen Unkarin maatalousministeriön vuosibudjetista tällaisten kalliiden huippuorien hankintaan, saksalainen kun on aina osannut laittaa huiman hintalapun laatutuotteilleen.

Ladykiller xx

Jo aiempina vuosisatoina vanhoista unkarilaisroduista, gidranista ja kisbérista, oli jalostettu urheilullisempia hevosia Englannin täysverisillä ja arabeilla. Täysverisiä löytyy tietysti myös holsteinilaislinjojen takaa, sitä kun on käytetty paljon myös tämän rodun jalostuksessa. Nimekkäin englantilainen Dáriuszin sukutaulussa lienee Ladykiller xx, jota pidetään merkittävimpänä orina uuden ajan saksalaisessa hevosjalostuksessa. Unkarilaisittain kuuluisa täysverinen löytyy Dáriuszin emän puolelta, Merengő xx, jota käytettiin erityisesti kisbér-rodun jalostuksessa. Kisbérit lähes tulkoon hävisivät toisen maailmansodan jälkeen. Merengő on edelleen yksi elvytetyn Kisbér-jalostuksen hyväksytyistä kantaoreista

Angloarabi Ramzesta käytettiin holsteinilaisjalostuksessa.

Yksi hevoseni esi-isistä ansaitsee vielä maininnan: angloarabi Ramzes oli Puolassa syntynyt ori, joka sekin vietiin Saksaan holsteinilaista keventämään. Hevosjalostuksessa Eurooppa on ollut yhtenäinen kauan ennen kuin EU:sta oltiin kuultukaan! Ramzes löytyy Dáriuszin emän puolelta, se on sen emänemänisänisänisänisä…

Summa summarum, laumani suurimman jäsenen perhatausta on varsin tyypillinen sekoitus Unkarin urheiluhevoselle – paljon kaikenlaista. Kuvaaavaa on, että niin sanottu ancestor loss kahdeksan sukupolvea taaksepäin on pyöreä nolla. Toisin sanoen kahdeksan sukupolvea kattavassa sukutaulussa kukin nimi esiintyy vain kerran. Jotenkin metkaa, että hevoseni esi-isistä minulla on tietoa 1600-luvulle asti, mutta itse tiedän hatarasti vain 6 – 7 sukupolvea taaksepäin omia sukulaisiani, ja niistäkin vain ne kuuluisimmat.

Vaikka on toki hienoa, että hepalla on kuninkaallinen nimi, se on käytössä vähän kankea, etenkin kun sitä on vaikea taivuttaa suomeksi. Dáriusz olikin viitisen kuukautta ilman minkäänlaista lempinimeä, ajattelin että kyllä se sitten joskus itsestään tulee, ja niinhän se tuli. Yhtenä päivänä huomasin kutsuvani sitä ”Taaviksi”. Tampereen kiälessähän ei ole ree-kirjainta, joten totta kai lempinimi alkaa T:llä 🙂

Mainokset
Kategoria(t): hevoset, historia, Unkari. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Sukututkimuksia

  1. heidi sanoo:

    Täällä toinen joka on kiinnostunut unkarilaisten hevosten suvuista. Itselleni suurin kiinnostus on Gidran-rotu. Unkarissa tosiaan ollaan hyvin kiinnostuneita eri hevosroduista ja niiden kasvatuksesta, omista roduista tietysti erityisesti. Eräälläkin isolla unkarilaisella keskustelupalstalla on vähän joka rodusta vaikka kuinka pitkät keskustelut. Harmi vain kun ei kielitaito riitä kunnolliseen keskustelun seuraamiseen, tuohan olisi oikea aarreaitta unkarilaisista hevosroduista kiinnostuneille.

    • ferrugo sanoo:

      Taidan tietää kyseisen foorumin 🙂 Oma kielitaito riittää, mutta kovin hitaaseen lukemiseen… olen harmitellut myös, että olisi kiva jos osaisi sujuvammin! Itseäni kiinnostaa ”vähän kaikki”, ei mikään rotu erityseisti. No jaa, ehkä Kisbérin suuntaan on kiinnostusta, sinne ei ole pitkä matkakaan. Tuntuu, että monet eivät tiedäkään, miten korkeatasoista unkarilainen hevosjalostus on ollut, moni luulee, että täällä mennään jollain pustalta pyydystetyillä villihevosilla 😉

  2. heidi sanoo:

    Paci.hu, muutenkin kiinnostava ikkuna Unkarin hevosmaailmaan? Joo, aika huonosti Suomessa tiedetään unkarilaisista roduista. Tuo gidranhan on ulkomailla muutenkin tosi harvinainen eikä niitä puhdasrotuisina Unkarissakaan ole kauhean paljon. Mikä on sääli, upea rotu kyseessä ja olisi todella ikävää jos se häviäisi. Oletko muuten käynyt Unkarin hevoskasvatuksen isoissa keskuksissa, muistaakseni ainakin joskus mainitsit että aiot mennä Babolnaan?

    • ferrugo sanoo:

      Juu, paci.hu 🙂 Gidran on kyllä tosi harvinainen täälläkin, etenkin puhdasrotuinen, myös puhdasrotuisia noniuksia on harvassa, vaikka vaunu-noniukset ovat aika yleisiä koko maassa, tosin ilmeisesti ei puhdasrotuisena. Se on muuten komea hevonen myös, tuo nonius!

      Kävin viime kesänä Bábolnassa, harmillisesti vierailupäiväksi Suomi-vieraiden kanssa osui kaatosade, joten ei ihan ihanteellista… mutta upea paikka! Talleista yhteen pääsi kurkistamaan oikeita shagyoita, samoin käytiin tsekkaamassa maneesi, jonka katossa roikkui kristallikruunut… Kaaveet nautittiin vanhalla husaariupseerikerholla 🙂 Bábolnassa oli myös suomalaisen Horzen myymälä!

  3. heidi sanoo:

    Tuo Bábolna on kyllä todella upea paikka, vain kuvissa olen nähnyt mutta hienoa on. Aiotkos laittaaa tänne postauksen tuosta reissusta, olisi kiva nähdä kuviakin?
    Sillä tallilla jossa olen Unkarissa käynyt on käsittääkseni ihan puhdasrotuisia nuo Gidranit. Samalla alueella on kyseisen rodun kasvattajan hevostila josta nuo on ilmeisesti hankittu. Vaikka rotu on harvinainen vaikuttaisi sillä olevan Unkarissa joitakin todella omistautuneita rodun säilymisen ja hyvinvoinnin edistäjiä, useampia yhdistyksiäkin on tälle asialle perustettu. En tiedä mikä siinä rodussa minuun ihan tarkalleen ottaen vetoaa, jotain niissä vain on sellaista että olin ihan myyty kun niihin tutustuin.
    Noniukset ovatkin komeita. Hortobágyssahan noita pääsisi katsomaan, hieno paikka varmasti sekin.

    • ferrugo sanoo:

      Kuvat jäi ottamatta järkyttävän sään vuoksi, piti keskittyä loikkimaan vesilammikoiden ohi 😉 Mutta paikka on kyllä ehdottomasti toisen vierailun väärtti, josko silloin sää suosisi kuvaamistakin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s