Kirje Minniltä

Täällä on tapahtunut jotain aivan hirveätä. Taloon on ilmestynyt pentu, ja se on ihan älyttömän ärsyttävä! Ihmiseni sanoo sitä söpöksi, vaikka minähän se täällä olen söpö ollut! En käsitä mitä olen tehnyt väärin!

Tämä ”Roope” on kuulemma tullut jäädäkseen. Minä en kestä! Onneksi pääsen välillä ulos lepuuttamaan hermojani. Eilen pentu yritti napata minua hännästä, mutta minäpä vähän huitaisin kynsitassulla ilmaan ja murisin, niin se tajusi mennä vähän äkkiä karkuun. Ihminen sanoi, että minun pitäisi alkaa hoivata pentua. En todellakaan ala!

Pentukin saa nukkua ihmisen kainalossa ja leikkiä minun leluillani! Kaikista hirveintä on kuitenkin se, että se syö minun ruokaa! Todennäköisesti kuolen vielä nälkään.

Terveisin, Minni

Mainokset
Kategoria(t): kissat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 vastausta artikkeliin: Kirje Minniltä

  1. Tom sanoo:

    Voi Minni-raukkaa, kylla se on rankkaa, tuntuu noilla kissoilla olevan ihan samat murheet kuin koirillakin. Ja viela kaiken lisaksi se kurinpito ja kasvatuskin kun tahtovat ainakin naiden isompien mielesta jaavan nelijalkaisten vastuulle, kun kaksijalkaiset senkun ihastelevat ja paapovat uutta riiviota…

    • ferrugo sanoo:

      Minnikään ei tunnu muistavan, että edesmennyt Louise-kissani adoptoi sen pennukseen noin kolmessa sekunnissa 😉 Pikku hiljaa kylmä sota laantuu.

  2. tikitys sanoo:

    Awww…ja tuo hiirilelu on kyllä juuri sopivan kevyt riepoteltava. Kaikki tietämäni kissat ovat niistä pitäneet.

    No, Roope kasvaa ja sitten ne ovat Minnin kanssa jo kaverit. Mutta astuuko seuraavaksi kuvaan Mikki, vai Tupu, Hupu ja Lupu? 🙂

    • ferrugo sanoo:

      Juu nuo hiiret ovat yksinkertaisuudessaan parhaita leluja, ikisuosikkeja. Ihan aidon näköisiä, tässä joku aikaa sitten Minni oli salakuljettanut aidon version sisälle, oli ”kiva” herätä kissan leikkien ääniin, kun alkoi epäilyttävästi kuulostaa siltä, että lelukin juoksee omilla jaloilla 😉 Mikki oli muuten harkinnassa, mutta hylkäsin sen äänteellisesti liian samankaltaisena (pitää olla kissoille selkeetä ketä komennetaan…) Ensin ajattelin unkarilaista nimeä, mutta veijari näytti niin Roopelta, että valinta oli selkeä. Unkariksi kutsun kyllä sitä hellittelynimellä ”Robika”.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s