Talli ei ole leikkipuisto…

Hermojani koeteltiin jokunen päivä sitten. Olin juuri putsaamassa hevosen etukaviota, kun se alkoi yhtäkkiä jyrätä eteenpäin ja hyvä kun ehdin alta pois. Karsinan eteen oli hiipinyt kaksi tenavaa heinätukot kädessään, ja he olivat keksineet mainion idean tulla syöttämään hevostani, vaikka näkivät varsin hyvin, että siellä joku ihminenkin pyllistelee karsinassa (ovet ovat kalterimallia alas asti).

Okei. Hölmöjä vekaroita, mutta toivoin pelleilyn loppuvan, kun totesin vain että ”nem!” (”ei!”) kun en moniulotteisempaankaan ilmaisuun kyennyt unkariksi. Heinän syöttö loppui, mutta toki heinä- ja olkikasoissa oli kiva muuten vain riehua. Jossain vaiheessa tallin ovesta kurkkasi ilmeisesti lasten isä, joka morjesti ja todennäköisesti totesi tyytyväisenä, että kiva, tallissa on joku aikuinen, joka vahtii lapsia…

Seuraavaksi alkoi ovisalpojen renkkaaminen. Ilmeisen jänniä leluja. Nyt toinen vekaroista keksi alkaa aukoa hevoseni karsinan ovea ja yritti taas syöttää hevoselle heinää. Voi sanonko mitä. Sanoin taas ”nem!”, suljin salvan, josta pentu ei edes meinannut hellittää, ennen kuin sanoin ”vigyázz!” (=”varo!”) ja suljin salvan. Toinen lapsukaisista ilmeisesti alkoi tajuta, etten erityisemmin pitänyt heidän riehumisestaan, kun kuulin hänen sanovan sisarukselleen ”az mondta nem”, ”se sanoi ei”. Olin siis ainakin saanut viestini perille, eri asia haluttiinko sitä totella.

Hiukan hirvitti kun tajusin, että nyt ne siirtyivät leikkimään tallin kahden orin karsinoiden ovisalpojen kanssa. Katastrofin ainekset kasassa, jos herrat oriit pääsisivät irti! Onneksi minun ei tarvinut kuin ottaa muutama askel lapsia kohti, niin ne tajusivat pinkaista ulos. Huoh. Pitivät minua varmaan joko a) todella yksinkertaisena tai b) todella tylynä tätinä.

Satulahuopa oli yltä päältä oljissa, joten sekin piti putsata ennen satulointia, samoin harjalaatikkoni oli täynnä heinää… Vikahan ei missään tapauksessa ollut lasten, sillä vastuu tuon ikäisistä (4 – 5) on vain ja ainoastaan vanhemmilla, joiden ei todellakaan pitäisi päästää lapsia keskenään temmeltämään talliin. Ensinnäkin, talli on hevosten koti, jossa niillä on oikeus olla rauhassa. Ja monenmoisia vaaratilanteitakin voi tulla, niin hevosille kuin lapsille itselleenkin.

Apropoo, käsky, jota ei perustella, on ilmeisen tehoton! Harmitti, kun en kyennyt muuta kuin kieltämään, selittämättä miksi. En ole muutenkaan mikään virtuoosi pienten lasten käsittelyssä, ja vielä kun jouduin klaaraamaan tilanteen erittäin puutteellisella kielitaidolla, tunsin itseni todella avuttomaksi. Onneksi tallin ”vakiolapset” ovat kurissa ja nuhteessa ja opetettu olemaan fiksusti hevosten parissa.

Advertisements
Kategoria(t): arki, hevoset, kieli, Unkari. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s