Unkarin katkera muisto

Alan kirkua, jos vielä kerrankin kuulen maallikkoesitelmöintiä aiheesta ”Trianonin rauhansopimus”. (Veikkaanpa, että joudun kirkumaan vielä usein.) Kiitos vain, mutta olin kyllä paikalla koulun historian oppitunneilla.

Kyllä, Unkari menetti kyseisessä rauhansopimuksessa (4.6.1920) noin kaksi kolmasosaa alueistaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun voittajavallat hajottivat Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian. Miljoonia etnisiä unkarilaisia jäi uusien rajojen ulkopuolelle Romaniaan, Slovakiaan, Serbiaan, Ukrainaan, Kroatiaan, Itävaltaan ja Sloveniaan. Ja etnisiä vähemmistöjä on historian saatossa kohdeltu aina vähemmän mukavasti. Sellaista se tuppaa olemaan.

Ihmiset eivät ole oppineet olemaan sotimatta, ihmisiä kuolee, alueita menetetään ja voitetaan joka ikinen päivä. Vuonna 1809 Ruotsin kuningaskunta menetti Suomen Venäjän keisarikunnalle (eikä sivumennen sanoen ole sen koommin uskaltanut ryhtyä enää sotiin.) En muista kuulleeni ruotsalaisten inisevän menetetyn Suomen perään tai muistelevan Suomea historiallisesti ruotsalaisena alueena. Jotkut ääriliikkeet ja nostalgikot Suomessa haikailevat menetetyn Karjalan ja kukkuvien käkien perään, mutta suurin osa suomalaisista pitää ajatusta menetettyjen alueiden palauttamista epärealistisena fantasiana. Saint-Germainin sopimuksessa (1919) Itävalta kärsi vastaavalla tavalla, mutta lienee enemmän sujut tämän historiansa lehden kanssa (oikeasti en tiedä, en ole seurannut itävaltalaista keskustelua tästä aiheesta).

Mutta unkarilaiset sen sijaan muistuttavat jatkuvasti Trianonin ”häpeärauhasta”. Sitä muistellaan kuin se olisi tapahtunut eilen. Ihan tavalliset unkarilaiset liimaavat autonsa perään suur-Unkaria esittävän tarran, ja kyseinen kartta on suosittu aihe turistikrääsässä avaimenperistä tarjottimiin. Suomessa pidettäisiin tyylittömänä provosointina käyttää julkisesti Suomi-neidon vanhoja muotoja yhtään missään!

Etnisyyden, identiteetin ja kansallisuuden määritelmät ovat muuten tiukasti sidoksissa siihen kulttuuriin, jossa kukin on kasvanut. Unkarilaisten tuntuu olevan erittäin vaikeata ymmärtää Suomen ruotsinkielisen vähemmistön identiteettiä ja asemaa. ”He ovat siis etnisiä ruotsalaisia, jotka asuvat Suomessa?” ”Öö, ei, kyllä he ovat identiteetiltään suomalaisia, he vain puhuvat ruotsia.” ”???”

Viimeaikaisessa poliittisessa keskustelussa ja yleisessä ilmapiirissä Trianonin sopimusta muistellaan tiiviisti. Unkarilaisten mielipiteet ovat jyrkentyneet, ja yhä harvempi uskoo esimerkiksi Euroopan Unionin tuovan helpotusta vähemmistökysymyksiin. Yrjö Lautela on kirjoittanut (3.2.2011) aiheesta erittäin kiinnostavan ”Eurooppalaisen puheenvuoron”, joka kannattaa lukea tai kuunnella YLE:n sivuilta.

En suoraan sanottuna käsitä, mikä pointti Trianonin sopimus -ulinassa on. Suurin osa etnisistä unkarilaisista asuu Euroopan Unioniin kuuluvissa maissa, jolloin rajojen ylittäminen on helppoa. Vuoden vaihteessa Unkarissa otettiin käyttöön helpotettu kansalaismenettely, jonka avulla etniset unkarilaiset kaikkialla saavat hakemuksesta Unkarin kansalaisuuden (ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös äänioikeuden Unkarissa.) Millaisia tavoitteita suur-Unkarista haaveilevilla oikeastaan on? Vanhojen rajojen palautus? Miten?

En kiellä, etteikö unkarilaisvähemmistöjä olisi kohdeltu huonosti. Ymmärrän katkeruuden. Ymmärrän surun ja haikeat muistot. Ymmärrän jopa mahtailun menneellä suuruudella. Mutta en ymmärrä vihan ja epäluottamuksen lietsontaa. En ymmärrä loputonta vanhojen muistelua, koska se ei johda mihinkään, ainakaan mihinkään hyvään.

This entry was posted in historia, Unkari, yhteiskunta and tagged , , . Bookmark the permalink.

2 vastausta artikkeliin: Unkarin katkera muisto

  1. Tom sanoo:

    Ihan mielenkiintoinen kirjoitus, tosin koen sen enemman taman suomettumisen ajan toimittajan poleemiseksi kirjoitukseksi, kun en mitenkaan ymmarra miksi nykyisen paaministerin toiminta kuvaillaan negatiiviseksi, ja vartailuksi annetaan suorastaan ruusuinen kuva kommunstisen ajan paaministerista. En ole mikaan Fidesz kannattaja, mutta tuossa oli kylla kaikuja taistolaisajan tendenssikirjoittamisesta. Ei totalitaarista kommunistista hallitusta nyt ihan oikeasti voida verrata kuitenkin demokraattisesti valittuun nykyiseen hallitukseen, on sen politiikasta tai sen oikeistolaisuudesta mita mielta tahansa.

    Kylla se vaatii jo jonkinlaista akrobatiaa hypat leimata Fideszin ensimmainen hallitus ja nykyiset talousvaikeudet lahes tulkoon kausaalisesti, kun sosialistihallituksen aikana maa ajettiin ensimmaisena lansimaana konkurssiin. Fideszin ensimmaisen hallituksen jattaessa paikkansa, Unkari olisi lahes tulkoon tayttanyt euro-kriteerit ensimmaisen kommunistimaana – valtionvelka oli alle 60 %, kilpailukykyindesksissa oltiin sijalla n. 30 – kun seuraavina vuosina valtionvelka ylitti 80 %, maa ajautui vararikkoon, kilpailukyky romahti (n 60) ja kasvu pysahtyi taysin verrattun naapurimaihin:

    between 2000 and 2002 the cumulative growth of GDP per capita (PPS) was (in the paranthesis index in 2002) (siis nama olivat kaksi viimeista vuotta Orban I:sta)

    CZ: 2,9% (70) ; PL 0% (48); SK 8% (54); HR 6% (52); H 12,7% (62)

    but between 2002 and 2009 (in paranthesis gdp index 2009)

    CZ: 17% (82); PL 27% (61); SK 35% (73); HR 23% (64) (08 stat); H 5 % (65)

    Meaning that during this time basically from the 2nd position Hungary drop to last, with the only country with hardly any growth while ALL other neigboring countries has had fantastic results.

    Sosialistipuolueen puheenjohtajana viime vuosina toimi Ildiko Lendvai joka oli kommunistiaikana paapropagandajohtajia ja -sensoreita. Orbania seurannut paaministeri, joka oman kasitykseni mukaan on yksi kaikkein aikojen epapatevimpia paaministereita missaan, oli salaisen poliisin agentti. Naihin kavereihin verrattuna Orban nyt on koulupoika. Tama Magyar Garda ja jobbik syntyivat ja nousivat merkittavaan asemaan nimenomaan vastareaktiona MSZP:n ja erityisesti Gyurcsanyt taysin holtittomaan kaytokseen, jonka seurauksena kaikki varmaan muistavat vuoden 2006 mellakat budapestissa. Harva hallitus sotien jalkeen on yhta paljon polarisoinut kansaansa kuin nimenomaan tama Gyurcsanin toinen hallitus. Minusta on lahes moraalitonta etta se ei suostunut eroamaan ennenkuin oli aivan liian myohaista estamaan aarioikeiston nousua. Mun mielestani se on jalleen kasittamaton mainita se jollei suoraan Orbanin yhteydessa, mutta se tuosta artikkelista jaisi mieleen jollei tietaisi yhteyksia. Magyar gardan suosio – thanks god – on nopeasti laskenut nykyisen hallituksen aikana. Kadarin ruusuisesta maailmasta artikkelista siirrytaan Orbanin totalitarismiin ja magyar guardaan. Tuossa ajatussillassa on vakivaltaa ennemman kuin kotitarpeiksi.

    Se etta Orban on selvasti egomaanikko eika hanenkaan taloustuntemus taida olla parasta on ihan totta. Eika Viktorkaan nayta haluavan puuttuu ainakaan viela todellisiin rakenteellisiin ongelmiin (kuten euroopan alhaisin employment participation rate). Enka ole mitenkaan innostunut monistakaan orbanin toimenpiteista, sen enempaa medialaista (joka tosin kaikesta huolimatta on eu hengen jos kohta ei lansimaisen lehdistoperinteen mukainen – valitettavasti) kuin sektorikohtaisista erityisveroista. Se on selva, etta kansaa ei kiinnosta teoreettiset demokratia ja sananvapauskeskustelut vaan se mita tilipussin pohjalle jaa. Jos nykyinen hallitus ei onnistu niin sitten jalki voi olla karmeata, silla en nae muuta vaihtoehtoa kuin suomen tavoin aarioikeisto nousee oikeasti hallituskuvioihin ja sita ei kukaan toivone.

    Mun itseasiassa kommentoida tuota Trianonin joka minunkin mielestani on varsin kasittamaton ripustautuminen menneisyyteen, mutta tuon Launion tekstin luettuani niin tama komentti lahti vaaraan suuntaan. Sorry…

  2. Tom sanoo:

    Ihan lyhyesti, ehka siina kuultaa se, etta kuitenkin Itavalta-Unkarin ”rangaistus” kohdennettiin paasaantoisesti avioliiton aanettomalle edustajalle eika kuitenkaan paapukarille… Toinen syy on taman erityisesti nykyisen 40+ ikapolven halu syyttaa omaa kohtaloaan muista eika ottaa vastuuta omista teoistaan. Hyva ystavani (n. 35), joka on poliittisesti hyvinkin aikaansa seuraava, sanoo etta hanen isansa kanssa keskustelu on lahestulkoon mahdotonta, koska aina lopulta paadytaan siihen, etta no syy on Trianon, miksi unkarissa on vaikeuksia. Kestanee muutama sukupolvi ennenkuin oikeasti asiat muuttuvat.

    PS. Ei tuo kansalaisuuslaki ole mitenkaan ainutlaatuinen edes euroopassa, italialla on ollut vastaava jo vuosia samoin kuin monilla muillakin mailla, kasittaakseni myos ruotsilla (tasta syysta esim suomessa esim. Ruotsinpyhtaalla on joitakin sukuja jotka ovat ruotsin kansalaisia, vaikka ovat asuneet suomessa 200+ vuotta…)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s