Pennejä taivaasta

Olisiko kivaa, jos jonain kauniina päivänä ovikello soisi, ja sinulle tuotaisiin kymmeniä tuhansia käteistä rahaa kotiovelle? Niin minustakin!

Mutta Unkarissapa tällainen on ihan arkipäivää. Taannoisen kaasumittarin luennan ansiosta (?) kaasuyhtiö oli todennut arviolaskuttaneenssa minulta hieman liikaa, ja palautti minulle ylimääräisen – käteisellä. Postityttö siis lateli minulle setelit ja kolikot kouraan ja kuittasin lappuun saaneeni rahat. Jännittävää.

Magyar Postan palvelutaso on kaiken kaikkiaan huippuluokkaa. Posti jaetaan maanantaista perjantaihin kaksi kertaa päivässä, aamupäivällä ja iltapäivällä, sekä lauantaisin kerran. Myös postikonttori on auki lauantaisin. Paketit kannetaan kotiin, harmillisesti en ole niitä tietenkään koskaan vastaanottamassa, joten haen paketit postista.

Postikonttorissa on muuten modernit jonotusnumerot. Pitää vain osata valita aika monesta unkarinkielisestä vaihtoehdosta mitä nappia painaa – torkeästi painan aina kaikista napeista itselleni jonotusnumeron, sillä kieliopintoni eivät vielä ole niin pitkällä, että ymmärtäisin mitä nappia pitäisi painaa.

Advertisements
Kategoria(t): arki, Unkari. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

8 vastausta artikkeliin: Pennejä taivaasta

  1. Bea sanoo:

    Kaksi kertaa päivässä? Wau! Toisaalta, mistä moinen raha sitten on pois… Kaiketi maan taloudellinen tilanne ei mikään ihailtava ole – siis eikö kerta päivään riittäisi? Vaan vaikeaa se olisi tietty ottaa tikkaria nuolevalta lapselta nekkua pois, kun on kerta jo annettu. 🙂

    Tykkään ihan hirmuisesti merkinnöistäsi! Kirjoitustyylistäsi paistaa niin omantyyliseni huumori, ettei vaan voi vastustaa. Niin, ja kiitos sähköpostista!

    • ferrugo sanoo:

      Olen miettinyt ihan samaa! Että miten näin köyhällä maalla on varaa moiseen luksus-palveluun. Suomessa taidettiin lauantai-postin jakelu lopettaa ikuisuus sitten.

      Kiitos palautteesta – välillä kirjoittelen vähän kieli poskessa varmaan täysin tahatontakin huumoria 😉

  2. S sanoo:

    Ja taas on samankaltaisuuksia Viron kanssa. Täällä ei sentään taida olla jakelua kahdesti päivässä, mutta postilaatikoita tyhjennetään tosi tiiviiseen tahtiin, jopa myös sunnuntaisin. Postikonttorit ovat samoin kuin Unkarissakin lauantaisin auki, mikä tuntuu suomalaisesta jotenkin ihan ällistyttävältä.

    Myös rahan tuominen ovelle kuulostaa tutulta. Täällä on eläkkeen maksaminen tapahtunut ymmärtääkseni tuolla tavoin, mutta nyt en juuri muista, loppuiko moinen rahankuljettelu. Joka tapauksessa postikuski on kantanut eläkeläisille rahaa vielä sinä aikana, kun me olemme täällä asuneet (keväästä 2008).

    Hassuja yhtäläisyyksiä tosiaan nämäkin. Lieköhän näissäkin toimintamalleissa jotain yhteistä neuvostoajoilta.

    • ferrugo sanoo:

      Kappas vaan! Minä olen miettinyt, onko tällaisen melkoisesti työvoimaa vaativan palvelun takana juurikin sosialistisen järjestelmän ihanteita täystyöllisyydestä, joka saavutettiin vaikka sitten laittamalla mummo museon nurkkaan istumaan. Lainkaan siis palvelusta valittamatta, hienoahan tämä kuluttajalle on, mutta ilmankin voisin elää kun olen alempaan palvelutasoon jo tottunut. Suomessakin lauantaijakelu oli arkipäivää ilmeisesti vielä 50-luvulla, mutta sen päättymisen tarkkaa ajankohtaa en ole saanut selville.

  3. Riikka sanoo:

    Täällä Sveitsissä jaetaan myös lauantaisin posti. Ja postit ovat auki. Paketit tuodaan myös kotiin asti, tosin mekin joudutaan ne usein hakemaan postista, kun ei olla keskellä päivää kotona. Joskus tosin postimies soittaa naapurin summeria, jotta pääsee rappukäytävään ja paketti odottaa sitten töistä palaavaa oven takana. Sitäkin ollaan puhuttu, että se paketti tuskin suomalaisessa vuokrakerrostalossa siinä käytävässä edes säilyisi..Posteissa on myös jonotusnumerot – minä olen tähän asti selvinnyt ihan yhdellä jonotusnumerolla 😉 jotain hyötyä kielen jonkin asteisesta osaamisesta.

    • ferrugo sanoo:

      Kuulemma täälläkin saatetaan paketti jättää joissain tapauksessa myös jopa sille naapurille!

      Jos unkaria ei osaa ollenkaan, se on ihan sama vaikka yrittäisi lukea kiinaa. Kun niin monet ns universaalitkin sanat ovat täällä ihan jotain omanlaistaan. (Esim. musiikki on ”zene”, presidentti on ”elnök”, teatteri on ”színház”.) Mutta sentään auto on auto ja televisio on televisio 😉

  4. Riikka sanoo:

    Voin vaan kuvitella, miten vaikeaa unkari on. Mulla on tän saksan kanssa jo tarpeeksi tekemistä, puhumattakaan sveitsinsaksasta.
    Kirjotapa joskus postaus siitä, mitä mieltä unkarilaiset on suomen kielestä. Mua aina jaksaa jotenkin hämmästyttää, kun kuulen, että suomi ja unkari olisivat jotenkin samanlaisia. Minä kun en sitä yhtäläisyyttä näe enkä kuule. Ja tätä on siis mulle sanoneet kaikki muut paitsi suomalaiset ja unkarilaiset 🙂

    • ferrugo sanoo:

      Kiitos hyvästä postausideasta, pitääpä kuulostella heitin tuntoja suomen kielestä 😉 Mä taistelen sitten myös tuon Itävallan saksan kanssa, en jotenkin ollut tajunnut miten eri tavalla sitä puhutaan. Mun mielestä jotenkin töksähtelevämmin ja nielemällä kuin Saksan saksaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s