Mitä ne meistä ajattelevat?

Kommenttiboksiini tipahti kysymys, mitä unkarilaiset miettivät siitä, mitä heistä ajatellaan muualla maailmassa. Tästä aiheesta olinkin jo pitkään ajatellut kirjoittaa, mutten ole osannut muotoilla ajatuksiani.

Me suomalaisethan olemme suorastaan lapsellisen kiinnostuneita siitä, mitä elefantti meistä ajattelee. Tunnistan itsessänikin tämän piirteen. On ihan fantsua, jos joku vähän ruotsalaista eksoottisempi tietää Suomesta edes jotain, oli se sitten hyvää (”Suomalaiset ovat hyviä mäkihyppääjiä”) tai pahaa (”Suomalaisille maistuu viina”) tai vaikka molempia (”Suomalaisille hyville mäkihyppääjille maistuu viina”). Olin aivan pähkinöinä, kun kuulin, että Unkarin kouluissa luetaan Kalevala! Miettikääpäs sitä! Vau! Eihän sitä lueta edes Suomen kouluissa!

Mutta mitä siis miettivät unkarilaiset, mitä me muut heistä ajattelemme? Ainakin pääministeri Viktor Orbán tuntuu vähät välittävän – hänelle henkilökohtaisesti tuntuu olevan yhdentekevää, onko hänen maansa famous (=kuuluisa) vai infamous (pahamaineinen). ”Ihan sama mitä ajattelette, mehän teemme kuten haluamme.”

Entä sitten tavalliset unkarilaiset? Pahaa pelkään, että suurinta osaa ei oikeasti juuri kiinnosta. Heillä on tärkeämpiäkin murheita – miten saada rahat riittämään, millä rahoittaa eläkkeensä, miten saada koulutusta vastaavaa työtä. Unkari on eurooppalaisittain köyhä maa, jossa keskipalkka on noin 500 euroa kuussa. Korkeakoulutettujenkin palkka jää tavallisesti alle tuhanteen euroon. Myös vähemmistöjen kanssa on kränää (Unkarin romanikysymyksestä kirjoitan joskus lisää.)

Ja tästä pääsemmekin villakoiran ytimeen. Vaikka monet unkarilaiset pitävät Fidesz’tä mafian kaltaisena koneena, he äänestävät sitä silti, koska eivät näe muitakaan vaihtoehtoja. ”Ainakin joku edes yrittää tehdä jotain.” Ja todellakin, Unkari on selviytynyt romahduksen partaalta hieman kauemmas rotkonreunasta ja toistaiseksi välttänyt Kreikan ja Irlannin kohtalon. (Kyseenalaisinkin keinoin, sanovat kriitikot.)

Oppositio on heikko – etenkin sosialistit ovat kuranneet maineensa korruptio- ja lahjusskandaaleissa, vihertävä liike on lähinnä budapestilaisten valistuneiden pikku piiri.

Eikä unohtaa pidä myöskään yli 40 vuotta kestäneen kommunismin henkistä painolastia – sodan jälkeiset sukupolvet ovat kasvaneet lamaantuneessa ilmapiirissä, jossa alistutaan systeemille. Ehkä valitetaan vähän aikaa, mutta yhtä kaikki alistutaan. Lisäksi unkarilaiseen kansanluonteeseen olennaisesti kuuluva pessimismi ei ruoki barrikadeille nousua. ”Ihan sama, ei se onnistu kuitenkaan.”

Tänään jotkut ovat kuitenkin nousseet barrikadeille. Budapestissa, Pécsissa, Wienissä ja Berliinissä oli tänä iltana lehdistönvapautta tukeva mielenosoitus, johon osallistui tuhansia ihmisiä. Budapestissa tapahtuma pidettiin Kossuth-aukiolla. Lajos Kossuth on ehkä Unkarin rakastetuin kansallissankari, joka 1848 kansannousussa vapautti maaorjat ja keksi 1830-luvulla korvata puuttuvan unkarinkielisen sanomalehdistön valtiopäivien selonteoilla. Niin pientä kylää ei olekaan, etteikö siellä olisi Kossuthin kunniaksi nimettyä katua.

PS Illan mielenosoitukselle oli luonnollisesti perustettu Facebook-tapahtuma.

Advertisements
Kategoria(t): historia, Unkari, yhteiskunta Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Mitä ne meistä ajattelevat?

  1. S sanoo:

    Hee, olipa hauska sattuma, meinasin nimittäin juuri ryhtyä kirjoittamaan samasta aiheesta ja vielä samalla otsikolla! Sattui tänään Viron Postimees-lehdessä olemaan asiasta ihan kiintoisa kolumni – tietenkin siis siitä näkökulmasta, mitä virolaiset arvelevat toisten heistä ajattelevan.

    En tiedä, saanko omaa postaustani tänä iltana tehtyä, mutta jossain vaiheessa kuitenkin. Täytyy keksiä joku toinen otsikko 🙂

    Kiva lukea näitä Unkari-juttuja. On niin paljon samaa meininkiä kuin täällä Virossa. Paitsi tietysti tuo medialaki, joka on pöyristyttävä.

    • ferrugo sanoo:

      No oho 😉 Soikohan sunkin päässä sitten Ultra Bran ”Pärnu”, vielä Virossa kun olet? ”Mitä ne meistä ajattelevat, eivät nuo varmaan käy edes hoidoissa”. UB:n biiseistä saa älyttömän hyviä otsikoita postauksiin! (Mulla on myös jo ”Kahdeksanvuotiaana tiesin että maailma tuhoutuu”.)

      Mielenkiintoista, jos meininki kuulostaa tutulta. Onko sillä vanhalla järjestelmällä kuitenkin niin suuri vaikutus edelleen, kun ajattelee, että Viron ja Suomen maantieteellinen etäisyys on kuitenkin niin lyhyt, mutta ”kansatieteellisesti” ajatellen Viro muistuttaisi kuitenkin enemmän esim. Unkaria. Ugrejahan me kuitenkin ollaan kaikki 😉

  2. S sanoo:

    Minä olen otsikoissani käyttänyt muistaakseni ainakin säkeen ”Taloista katsoo pyöreät ikkunat” ja varmaan monia muitakin, joten kyllä mulla tälläkin kertaa soi UB päässä 🙂

    Vanha meininki varmasti vaikuttaa ja tuo yhtenäisiä piirteitä Viron ja Unkarin välille. Eihän siitä ajasta kuitenkaan ole kuin hetki.

    Olin muuten niin onnellinen lukiessani jotain vanhempaa postaustasi unkarin kielen ääntämisohjeista. Olen aikanaan käynyt unkarin peruskurssin enkä muista siitä yhtään mitään muuta kuin nuo ääntämisohjeet. Tuulettelin täällä koneen ääressä postaustasi lukiessani, että muistin ohjeet vielä ihan oikein!

    • ferrugo sanoo:

      Unkarilaiset tuntuvat olevan TOSI tarkkoja tuosta ääntämisestä, ihan yhtä tarkkoja kuin ranskalaiset konsanaan. Se on välillä vähän ärsyttävääkin, kun he korjaavat heti pienenkin nyanssivirheen äänteessä, vaikka parhaansa yrittää – ja edes yrittää! Aloitan ensi viikolla kielikurssin, joten kielitunteja on luvassa lisää 😉 Saapa nähdä, mitä organisoidumpi kielen opiskelu tuo tullessaan, odotan kurssia kovasti.

  3. tikitys sanoo:

    Kiitos, olipa kiinnostava merkintä!

    Mikäkin Pärnussa käydessäni oikein etsin niitä pyöreitä ikkunoita. 🙂 Kahdeksanvuotiaana piirtelin kaverini kanssa ydinsodassa tuhoutuvia maapalloja kouluvihkoon. Eräänlainen sukupolvikokemus sekin, vieläpä lauluksi ikuistettu.

    • ferrugo sanoo:

      UB:n sanoitukset tosiaan ovat sukupolvikokemuksia, juuri tuo Kahdeksanvuotiaana kolahti, tuntui uskomattomalta, että joku oli tehnyt laulun siitä, mitä juuri minä pelkäsin 8-vuotiaana! Viisi vuotta vanhempaan siskooni UB ei toimi ollenkaan samalla voimalla 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s