Johan pomppas

Unkarin pääministerin tiedottaja (spokesman – miten tämä nyt sitten pitäisi sanoa suomeksi?) Péter Szijjárto puolusti HírTV:n ajankohtaisohjelmassa uutta medialakia. Tää nöösi ihan kirkkain silmin väitti, että Unkarin uusi medialaki on samanlainen kuin esimerkiksi Saksassa, Puolassa ja Suomessa! Kuulemma Suomessa mediaa on tapana rankoa isoilla sakoilla ”väärästä” sisällöstä.

Saksan ja Puolan tilanteeseen en ota kantaa, mutta herttinen sentään! Suomessa ensinnäkin toimii Julkisen sanan neuvosto (JSN), joka on eräänlainen toimittajien itsevalvontaelin. Itse näen sen lähinnä ”herrasmiesneuvostona”, joka pitää yllä käsityksiä siitä, mitä journalismin nimissä on soveliasta tehdä ja mitä ei. Se ei käytä muodollista tuomiovaltaa, vaan se antaa kanteluihin vapauttavia ja langettavia päätöksiä, ja valvoo, että langettavan päätöksen saanut tiedotusväline julkaisee päätöksen itse. Neuvosto koostuu joukkoviestinten ja yleisön edustajista.

Unkarin uusi vahtikoira sen sijaan koostuu yksinomaan hallituksen nimittämistä henkilöistä, jotka edustavat hallituspuolue Fidesz’tä. Vähän sama, kuin jos Mari Kiviniemi nimittäisi Suomen mediaa valvomaan pelkästään kepulaisista koostuvan neuvoston (pelottava ajatus, nyt varmasti ymmärrätte, ettei Unkarissa myrskytä ihan turhan päiten).

En tiedä, viittasiko Szijjárto Suomessa medialle langetettuihin sakkorangaistuksiin – viime vuosinahan Suomessakin on yleistynyt tiedotusvälineiden vetäminen oikeuteen massiivisten korvauksien toivossa. Kyseiset tuomiot ovat kuitenkin olleet riippumattomien tuomioistuimien antamia, ja sakkojen suuruusluokka on pysynyt kohtuullisena. Esimerkiksi viime syksynä Hymy-lehden päätoimittaja sai Mensan jäsenlistan julkaisemisesta 720 euroa sakkoa. Sen sijaan kantajien useiden tuhansien eurojen vaateet henkisestä kärsimyksestä hylättiin.

Mainokset
Kategoria(t): Suomi, Unkari, yhteiskunta Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

5 vastausta artikkeliin: Johan pomppas

  1. Tom sanoo:

    Tama asia on vahan monimutkaisempi kuin varsinkin kansainvalinen lehdisto on sita kommentoinut, ja kuten nyt jo tiedammekin, EU ei siita loytanyt kuin muutamia teknisia moitteita ja joitakin jota liittyivat erotteluun lehdiston ja muun median osalta. Jos olet huomannut, suurin osa varsinkin kansainvalisista kommenteista oli tehty koskaan itse lakiehdotusta lukematta. Ja toki se suomalaisesta nakokulmasta vaikuttaa monelta osin yli-innokkaalta mutta kylla tuossa komentissa oli todenperaisyys silla siina viitattiin medialain eri osa-alueihin.

    Suomessahan ei ylipaatansa kasittaakseni sisaltoa valvota juuri mitenkaan (ja hyva niin muuta kuin itsesaatelyn ja sitten oikeuslaitoksen osalta – siis mahdollisuus haastaa oikeuteen jos kokee saaneensa vaaryytta mediassa). Sen sijaan Suomessa on yhdistetty tekninen valvonta (taajuuksien anto, lupa-asiat jne) yhteen virastoon, jota tuo kaveri tuossa tarkoitti. Britanniassa taas on hyvin samantapainen virasto kuin tama unkarin uusi esitetty (OFCOM http://www.ofcom.org.uk/) joka voi (tuon teknisen saatelyn lisaksi) jakaa sakkoja esim sisallon suhteen. Tama on itseasiassa taysin yhtenevaista EU:n mediadirektiivien (http://ec.europa.eu/avpolicy/reg/tvwf/index_en.htm) suhteen, jossa nimenomaan esitetaan sananvapauden saatelya (kuten suomessa on esim. hate speechin osalta – USAssahan on taysin vapaa media periaatteessa painvastoin kuin EU:ssa) suojaamaan vahemmistoja, lapsia, kansallista kulttuuria jne. Ainoa eroa esim UK:hon on, etta siella sanomalehdistoa saadellaan kuten suomessakin itsesaatelyn kautta, sen sijaan muu media englannissa saadellaan OFCOMin kautta – niin teknisesti kuin sisallon osalta. UK:ssa hallitus nimittaa jasenet OFCOMiin ja kylla se periaatteessa on paljon demokraattisempi, etta sen hoitaa parlamentti – joka suomenkin perustuslain mukaan edustaa kansaa kokonaisuudessaan. Se etta talla kertaa yhdella puolueella on 2/3:aa johtuu siita etta sellaisen unkarin kansa talla kertaa halusi, mutta se on taas ihan parlamentaalisen demokratian perusperiaatteiden mukaista (ehka ei ole kauhean kivaa, mutta siita on syyttaminen kansaa, ei Fideszia).

    Painvastoin kuin Englannissa, sakkoja ei tarvitse maksaa, jos siita valittaa tuomioistuimeen (suomessakin yleensa viranomaisten maaraamat maksut on pakko maksaa joka tapauksessa ja oikeuden kautta voi saada ne takaisin), joka sitten tuomitsee sen mukaan mita laki maaraa.

    Tassakin keskustelussa ongelma on, etta useimmat ihmiset eivat tarkista perustietoja vaan uskovat kaikkia huhuja ja poliittisesti varittyneita mielipiteita, jotka lienevat usein poleemisia.

    Eli kylla tuo kaveri oli suhteellisen oikeassa vaitteisaan, ongelma vain on, etta tama on suhteellisen monimutkainen laki, joka kattaa niin sisallollisen etta teknisen regulaation. Kumpikaan ei siis kuitenkaan ollut suurestikaan kansainvalisen kaytannon vastainen, ja niilta osin milta ei ole, kasittaakseni hallitus on luvannut sita sen mukaisesti muuttamaan.

    Henkilokohtaisesti olen kylla suomalaisen kaytannon kannalla, enka ole edes varma taman ”hate speech” laintarpeellisuudesta suomessakaan, mutta EU tuota tuntuu edellyttavan. Itsesaately vain vaatii suhteellisen tasapainoisen ja pitkallisen demoraattisen perinteen jota unkarissa ei tietysti mitenkaan ole 20 vuoden vapauden jalkeen (eipa nayta kylla olevan italiassakaan vaikka vanhempi demkratia onkin). Se mika tassa ihmetyttaa on se, miksi englannissa (samoin kuin USAssa) on katsottu tarpeelliseksi reguloida tv:n ja radionsisaltoa (meillahan sita Suomessa ei tehda).

    • ferrugo sanoo:

      Mitä enemmän olen tätä koko sekamelskaa seurannut, sitä pettyneempi olen ollut ns länsimaisen, myös suomalaisen median tapaan käsitellä asiaa, joka on ollut lähinnä parin suuren kansainvälisen uutistoimiston sähkeiden referointia. Tosin, lain lanseeraus valmisteltiin huonosti, positiiviset perusviestit jäivät laatimatta, ja koko laki on epämääräisyyksiä täynnä. Lisäksi englanninkielinen käännös oli saatavilla vastaa lain läpimenon jälkeen, joten hyvin heikot mahdolliset ulkomaisella medialla on ollut asiaa seurata ns ensilähteistä. Unkarin kieltä taitamattomalle Unkarin asioita on vaikea seurata, ja etenkin kun ns sitoutumatonta sanomalehdistöä ei ole, pitäisi olla aikaa seurata monia eri lehtiä.

      Suomessa tosiaan sisältöä ei valvota, vaan sisältöön liittyvät suoranaiset rikokset käsitellään jälkikäteen tavallisissa oikeusistuimissa. Itsesäätely on kyllä toiminut mielestäni hyvin.

  2. Tom sanoo:

    Joo, aivan karmean huonosti valmisteltu, kirjoitettu ja kommunkoitu laki, osottaa niin epapatevyytta kuin arroganssiakin. Mutta ei se ihan niin paha ole, kuin kansainvalinen lehdisto on antanut ymmartaa – suurin osa tuota kritiikkiahan tuli ennenkuin varmasti kukaan naista lehtimiehista (samoin kuin suomessakin) oli lakiin edes tutustunut saati ymmartanyt (varsinkin kun se oli unkariksi, unkarissa kun ollaan…). Sitten voin toisteltiin muitten mielipiteita kuin sopulilauma.

    Munkin mielesta siina laissa on menty liian pitkalle, mutta jotkut tavoitteet, jos kohta esim skandinaavisesta tuntuvat erikoisilta, niin tuntien paikallisen lehdistokulttuurin ovat ymmarrettavampia… Taalla on viela aika pitka matka siihen, etta ihan kaikkea ei pitaisi lehdistossakaan katsoa oman viiteryhman perusteella… Viela parikymmenta vuotta sitten taalla ei ollut minkaanlaista vapaata lehdistoa, ja esim suuri osa opposition johdosta ovat olleet ihan oikean totalitaarisen, repressiivisen ja jopa vakivaltaisen koneiston edustajia ja tama on johtanut aika polarisoituneeseen yhteiskuntaan niin talla kuin muuallakin entisissa sosialistimaissa (puola, tsekit ym). Unkarissa ei vanhoja kommunisteja puhdistettu samalla innolla kuin esim tsekeissa ja tama on johtanut vahan vainoharhaiseen tilanteeseen (esim edellinen MSZP:n puheenjohtaja oli kommunistiaikana paasensori ja propagandajohtaja). Mennee muutama sukupolvi ennenkuin nama asiat unohtuvat.

    • ferrugo sanoo:

      Olen tehnyt ihan samat johtopäätökset siitä, miten julkinen keskustelu ja media täällä toimii, niin kuin jossain jutussa kirjoitinkin. Olen opiskellut Suomessa journalistiikkaa, joten täkäläinen värittynyt tapa tehdä uutisia vaikuttaa yllättävän epäammattimaiselta. Ensi alkuun sitä vain ei tajunnut, ja luotti enemmän siihen mitä yhdestä välineestä luki/kuuli. Myös täkäläiset tunnistavat tämän ongelman, ja aika moni sanookin, ettei siksi lue mitään sanomalehteä, koska niiden sanoma on niin puolueellista. Tiedä sitten, ehkä täällä olisi tilausta oikeasti sitoutumattomalle, laadukkaalle päivälehdelle.

  3. Tom sanoo:

    Luultavasti muutama vahan parempi lehti on, ja sitten nama index-, origo- ym porttaalit ovat varmaan parempia (ja muuten ovat osa tuota medialakia). Eipa sen puoleen, jos olet joskus nahnyt mita suomessakin kirjoiteltiin ennen sotia, niin hyvin samantapaisia aanenpainoja kuin mita nykyisin unkarissa (samoin kuin monessa muussakin maassa). Kommunistisen ajan kokemukset ovat vain niin pinnassa (taalla monella ollut sukulaisia mielipiteiden vuoksi vankilerireilla, kansallistettu omaisuus ym ym) ja niita asioita on vaikea ja joillekin kertakaikkiaan mahdotonta antaa anteeksi. Eika niita pida edes unohtaa, Suomessa ei tajuta miten totalitaarisessa jarjestelmassa taalla (ja kaikissa naapurimaissa) elettiin kommunistiaikana eika paikallisilla kommunisteilla ole mitaan tekemista esim suomalaisen tyovaenliikkeen tai sosialidemoratian kanssa. Taalla oli ihan ehta totalitarismi.

    Siihen liittyen se 60-80-lukujen itsesensuuri ja lievasti sanottuna vinoutunut maailman katsomus ei ole kunniaksi, mutta se on totta etta suomessa pyritaan tarkastamaan perustiedot eika ihan helposti progandaa ja uutista sotketa toisiinsa. Taallahan niita ei kunnolla pysty erottamaan… Ehka tahan oli pyrkimys silla kuuluisalla ”tasapuolisuuden” vaatimuksella, joka kasittaakseni on poistettu viimeisimmasta versiosta lehdiston osalta. Ja onhan tata keskustelua suomessakin nykyaan http://blogit.hs.fi/perassahiihtaja/2011/03/09/pitaisiko-toimittajia-panna-vankilaan/.

    Paljonhan tulee riippumaan miten tuota lakia pyritaan soveltamaan, antaahan se valitettavan suuren mahdollisuuden tulkinnalle ja vaarinkaytolle. En mina mikaan sen lain kannattaja ole, mutta viela vahemman sen, etta varsinkin kansainvalinen lehdisto syyllistyi varsin vahaiseen lahdekritiikkiin… Se oli selva etta uusi laki oli pakko tehda ja toisaalta hyva etta euroopassa kollegiallinen kontrolli kuitenkin toimii jasenien valilla.

    PS.

    Tiesithan etta yksi suurimpia kustantajia unkarissa on Sanoma-yhtio…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s