Isoveli valvoo

Asun ensimmäistä kertaa elämässäni pikkukaupungissa, enkä pysty edes kuvittelemaan, miten hyvin paikalliset ihmiset todennäköiset tunnistavat meidät ulkomaalaiset ja miten paljon meistä tietävät. Olen saanut puhelinsoittoja ihmisiltä, joilla ei periaatteessa edes pitäisi olla koko numeroa.

Ehkä oudoin sattumus kävi asioituani eräässä englantilaisessa nettikaupassa (minkäs tiikeri raidoistaan pääsee… olen parantumaton nettishoppaus-addikti). Kyseisellä firmalla oli tiedossa vain kotiosoitteeni Unkarissa ja kotiosoitteeni Suomessa. Eräänä päivänä lounastunnilta palatessani löysin heidän pakettinsa kuitenkin työpöydältäni… ällistyttävää.

Toki lähes kaikki tämän kaupungin ulkomaalaiset työskentelevät samassa yhteisössä, mutta en silti pysty kuvittelemaan, että yksikään lähettifirman tsuppari Suomessa vaivautuisi selvittämään vastaanottajan työpaikkaa ja kiikuttamaan paketin sinne, kun kerta kotiosoitteessa ei ovea avattu.

Ensimmäisen viikon aikana sain puhelun tuntemattomasta numerosta – toisessa päässä puhuttiin sujuvaa unkaria, ja pyydettiin langan päähän jotakuta unkaria taitavaa, joka voisi selittää minulle, mistä on kysymys.

Soittaja oli kännykkäoperaattorini virkailija, joka kertoi, että olin edellisen vuorokauden aikana tehnyt laskua huomattavasti normaalia enemmän. Tunnustan, ei siinä mitään, mutta ellen kävisi maksamassa paikallisessa konttorissa tiettyä summaa, liittymäni suljettaisiin muutaman päivän kuluessa. Ja suomalaisittain kyse ei todellakaan ollut kovin suuresta summasta.

En oikein vieläkään ymmärrä logiikkaa moisen ”tarkkailla ja rangaista” -menetelmän taustalla. Virkailija selitti aluksi, että kyse on asiakkaan turvallisuudesta – tälle ilmoitetaan poikkeamista, jotta voitaisiin varmistaa, ettei puhelinta ole varastettu tai käytetty omistajan tietämättä.

Kun menin kiireen vilkkaa konttoriin suorittamaan ”sakkoani” (jota kuulemma ei enää velotettaisi seuraavassa puhelinlaskussa, vaan kyseessä oli ennakkomaksu), kuulin, että näin toimitaan aina uusien asiakkaiden kanssa, ja näin menetellään noin kuusi kuukautta, ehkä enemmän, ehkä vähemmän. Pohjimmiltaan kyse onkin kai siitä, että palveluntuottaja pitää asiakasta lähtökohtaisesti epäluotettavana – operaattorin käyttö kun on tavallaan asiakkaalle annettua luottoa, jonka takaisinmaksamisesta ei ole takeita. Asiakkaan tulee siis ansaita luotettavuutensa, se ei täällä tunnu olevan normi. Suomalaisena tällaista ei vain koskaan tule ajatelleeksi.

Mutta mikä on lopputulos? Nyt en meinaa uskaltaa käyttää koko riivatun puhelinta, kun en millään viitsisi juosta makselemassa ennakkosuorituksia puheluista, jotka ihan tietoisesti olen soittanut ja jotka aion maksaa, tietenkin. Voikin hyvällä syyllä kysyä, onko tämä onnistunutta liiketoimintaa, jos asiakas heti kättelyssä alkaa vieroksua palvelun käyttämistä välttääkseen ylimääräisen vaivannäön?

This entry was posted in arki, Unkari. Bookmark the permalink.

6 vastausta artikkeliin: Isoveli valvoo

  1. ansku sanoo:

    Täytyy sanoa, että ei sulla ainakaan tylsäksi elämä pääse siellä käymään. Mielenkiintoisia juttuja sieltä kaukaa🙂 Turkkuses siel eräässä isossa talossa, hommat pyörii samaa rataa mitä nyt ”sappikivet” hiukan haittaa menoa🙂 Voi hyvin.

    • ferrugo sanoo:

      Kiitoksia, pikkuhiljaa olen palaamassa elävien kirjojen vuosituhannen kamalimman flunssan ja keuhkoputkentulehduksen (ja korvatulehduksen) kourista… Juu elämä on yllätyksiä täynnä, eikä sitä ulkomailla pärjäisi, jos ajattelisi, että kaiken pitää pyöriä kuten Suomessa. Semmoinen seikkailuasenne on hyvä😉

  2. Emmi K sanoo:

    Ei toi oo vaan unkarilaisten käytäntö. Siinä naapurimaassa asuessani törmäsin samaa, eli operaattori vaati ulkomaalaisilta ”vakuusmaksua.” Ko syystä mä ja muut vaihtarit käytettiinkin vain ladattavia prepaidkortteja. Pääsi helpommalla.

    • ferrugo sanoo:

      Ahaa, tää on yleisempikin käytäntö, ja kohdistuu nimenomaan ulkomaalaisiin (sikäli ymmärrettävää, että ulkkarit soittelee ulkomaille ja tekevät sitä laskua).

  3. Tom sanoo:

    Taisin jo muualla kommentoida, mutta tama on euroopassa aika yleinen kaytanto post paid -accountien osalta, monestakin syysta useissakaan maissa ei ole samanlaista luottotarkkailua kuin suomessa (se ei valttamatta ole pahakaan, eipa mene mainekaan yhta herkasti) vaan ns. bad debt management kuuluu palvelun tuottajan vastuulle. Kylla se koskaa kaikkia asiakkaita ainakin jossakin maarin, jolleivat he ole tavalla tai toisella muuten tuottajalle tunnettuja jo muutenkin tai voi taata maksujaan jotenkin (joissakin maissa joutuu tekemaan samoin kuin kaikissa kansainvalisissa hotelleissa – tekemaan takausmaksun alussa), mutta tietysti voi kuvitella kuinka helppoa olisi esimerkiksi unkarilaisen operaattorin peria maksamattomia laskuja portugaliin muuttaneelta serbialaiselta, noin esimerkkina.

    • ferrugo sanoo:

      Niinpä! Aikamoisena yllätyksenä tosiaan tuli parin päivän puheluista tehdyn laskun maksattaminen etukäteen. Tämä on taas niitä asioita, joissa on puolensa ja puolensa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s